Julkaistu: 31.01.2019

Kalakeittopäivä innostaa syömään kalaruokia

458

Kansallista kalakeittopäivää vietetään helmikuun 12. päivä. Kalakeittopäivästä on tarkoitus luoda uusi suomalainen ruokaperinne. Osallistuminen Kalakeittopäivään on helppoa; sen kuin syöt kalakeittoa, missä ikinä oletkin!

Kalakeittopäivä tuli jäädäkseen

Ensimmäinen Kalakeittopäivä järjestettiin helmikuussa 2018 ja siitä tuli heti menestys. Kalakeittoa tarjottiin kansanedustajille eduskunnassa, henkilöstöruokalat ympäri Suomen innostuivat tarjoamaan kalakeittoa, samoin kymmenet koulut ja ravintolat.

Tänä vuonna kalakeiton ilosanomaa levitetään entistä laajemmin, muun muassa sosiaalisessa mediassa. Kalakeittohaasteeseen ovat kala-alan yritysten ohella tarttuneet myös useat kaupungit, Suomen Keittiömestarit, Ammattikeittiöosaajat, Kotitalousopettajat, kaupan keskusliikkeet, opiskelijajärjestöt ja monet muut tahot.

Kalakeittopäivän idea syntyi Pro Kalan kokoamassa ideariihessä, jossa mietittiin, miten kansalaisia voitaisiin innostaa syömään kalaruokia entistä enemmän. Kalakeittopäivä osoittautui vetäväksi ajatukseksi, sillä kalakeittoa monipuolisempaa ruokaa saa hakea: keittoon käy kala kuin kala halvimmasta kalleimpaan, se sopii niin arkeen kuin juhlaan ja sitä syödään kaikissa ruokakulttuureissa. Kalakeittopäivä sopii hyvin myös vastuullisuusajatteluun, sillä kokonaisesta avatusta kalasta voi käyttää keiton valmistukseen kaiken. Loistava liemi syntyy tuoreen kalan perkeistä.

Rakastettu lohikeitto

Kalakeitoista rakastetuin on lohikeitto, jota syödään kaikkialla Suomessa hyvällä ruokahalulla niin arjessa kuin juhlan aikaan. Kalaneuvoksen emäntä tarjoaa Kalakeittopäivän hengessä ajatukset lohikeittoreseptistänsä:

”Lohikeitosta löytyy varmasti niin monta versiota kuin löytyy kokkiakin. Tämä perheen vanha, mutta tähän päivään muokattu ohje on yksinkertainen, mutta todella maukas. Juhlavuutta keittoon tuo kuohukerma. Arkisemman version voi tehdä myös ilman kermaa kirkasliemisenä”, kertoo Kalaneuvoksen emäntä Ulpu Hukkanen.

Perinteisiä suomalaisia lohikeittoja yhdistävät yksinkertaiset perusraaka-aineet: tuore lohifilee tai kirjolohifilee, peruna, sipuli, mausteena pippuri ja tilli. Kirjolohi lisätään keittoon aina loppuvaiheessa, sillä kirjolohipalat kypsyvät keitossa muutamassa minuutissa. Ja kuten kaikissa kalakeitoissa, liemi on lohikeiton herkullisuuden perusta. Kalanperkeistä syntyy keittämällä liemistä makoisin. Hyvään lopputulokseen – ja nopeammin – pääsee myös kauppojen kalafondeilla ja kalaliemikuutioilla.

Suomen maakunnilla on omat kalakeittoperinteensä

Suomessa eri alueilla syödään hieman erityylisiä kalakeittoja. Savossa keittoon laitetaan muikkua. Savolaista eksotiikkaa edustaa 1980-luvulla Pielaveden nimikkoruoaksi valittu kekseliäs kalamykykeitto, jossa on mädistä ja kalanmaksasta tehtyjä mykyjä ja lisukkeena keitettyä kananmunaa. Perinnekalakeitoissa harvemmin mainitaan, mitä kalaa keitossa käytetään, sillä keittoon laitetaan, mitä verkoista ja rysistä saadaan. Talvella alkuvuodesta kalakeiton kunkkuna on made, keväällä ahven ja hauki. Syksyllä kalastussesongin ollessa parhaimmillaan on varaa valita, mitä keittoonsa laittaa. Rannikoilla soppa porisee kodissa jos toisessakin silakka pääraaka-aineenaan.

Rantakalajuhla on Suomen suvessa vahva kyläyhteisöjen perinne. Sen huipentumana syödään rantakalasoppaa, joka syntyy paikallisesta kalansaaliista, yleensä pikkukaloista. Rantakalakeiton sanotaan syntyneen sisävesikalastajien ”työmaaruoaksi”. Rantakalakeitto keitettiin päivän saaliista nopeasti rautapadassa avotulella. Simppeli soppa tarvitsi kalan ohella vain kunnon nokareen voita ja ripauksen suolaa. Rannikolla rantakalakeitto tehtiin silakasta ja merivedestä, jolloin keittoon ei tarvinnut edes suolaa lisätä.

Kalakeittoa pallon ympäri

Jos asiaa kysytään ranskalaisilta, maailma paras kalakeitto on bouillabaisse ja parasta se on Ranskan Välimeren rannikolla, varsinkin Marseillen ja Nizzan alueilla. Bouillabaisse on vanha kalastajien ruoka, johon käytettiin satamassa myymättä jääneet kalat ja äyriäiset. Keiton vahva-aromisen liemen pohjana ovat kalliokaloina tunnetut pikkukalat. Omalaatuisen maun keitolle antaa liemen maustava sahrami.

Venäläiset taas vannovat seljankan nimeen. Seljankaan voi käyttää mitä kalaa tahansa, mutta sampi ja lohi ovat arvostetuimpia. Reseptipankistamme löydät seljankan reseptin, jossa on käytetty kirjolohta. Liemelle ominaismaun antaa tomaattisose ja happamuutta tuova suolakurkku. Seljanka oli yksi marsalkka Mannerheimin lempiruoista.

Aasiassa syödään paljon kalaa, joten kalakeittoja löytyy lukemattomia. Thaimaalaisten rakastamiin kalakeittoihin laitetaan usein kookosmaitoa ja makua antamaan kalakastiketta, sitruunaruohoa, chiliä ja tuoretta korianteria. Kiinassa on suosittua kokonaisesta kalasta tehty keitto, jolle tulisen maun antaa öljyinen liemi ja runsaat pippurit. Japanilaiset rakastavat kalakeittoja, jossa liemelle makua antaa misotahna ja täyttävyyttä nuudelit. Kala käy myös pitkään ja hartaasti haudutettaviin ramen-keittoihin.

Maistuu kala amerikkalaisillekin. Yksi tunnetuimmista keitoista on merenelävistä tehty louisianalainen gumbo. On kokista kiinni, tehdäänkö se keittona vai patana. Gumboon käytetään paikallista vaaleaa kalaa, simpukoita, rapuja, katkarapuja ja ostereita. Liemen rikkaat maut syntyvät muun muassa pippureista, paprikoista, valkosipulista, selleristä, tomaatista ja Worchester-kastikkeesta. Pohjois-Amerikan perinteitä vaalivat myös chowderit, jotka ovat kermaan tai maitoon tehtyjä keittoja, joiden rakennetta paksunnetaan murennetuilla kekseillä, rasvalla tai muulla sopivalla ainesosalla. Reseptipankistamme löydät reseptin siikachowderille.

Ja mistä kalakeitosta pitävät rakkaat naapurimme ruotsalaiset? No, lohikeitosta tietenkin. Juhlavaksi kylmäksi alkuruoaksi voit valmistaa vaikkapa kylmäsavulohikeiton.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.