Hauki

Hauki on kala, sanotaan. Ja se onkin monelle kysyttäessä ensimmäinen mieleen tuleva kala. Haukeen liittyy mielikuvia saalistavana petokalana ja komeana mökkikalastuksen vonkaleena, joka ei ihan heti anna kalastajalle periksi. Mytologiassakin sillä on suuri rooli: Kalevalassa Väinämöinen soitti hauen leukaluusta tehtyä kannelta, joka oli henkisen rikkauden lähde.

Hauki kuuluu Suomen suosituimpiin ruokakaloihin, vaikka joidenkin mielestä vähärasvaisuuden takia sen maukkaus ei vedä vertoja esimerkiksi lohelle. Kaloissa kannattaakin välttää liian suuria yksilöitä, joiden maku on heikentynyt. Kovin suuret, monikiloiset hauet eivät muutenkaan ole aivan kaikille väestöryhmille suositeltavia niihin kertyneiden pitoisuuksien vuoksi.

Juuri kalastettuna haukea ei kannata valmistaa ja syödä, sillä sen liha on parhaimmillaan päivän tai parin päästä. Herkulliseksi ruuaksi hauki muuttuu kätevästi esimerkiksi uunissa fileinä paistettuna; katso uunihauki resepti reseptipankistamme tai vaikkapa savujuustolla maustettuna. Jauhamalla hauen massaksi saa mainioita kalapullia tai -pihvejä sekä tietysti terriiniä tai pateeta. Hauen mäti on hyvää, mutta se täytyy ennen ravinnoksi käyttämistä pakastaa.

Kalaneuvoksen hauet nostetaan Lappajärvestä, Kyrösjärvestä ja Säkylän Pyhäjärvestä, ja toimitamme niitä kokonaisina ja fileinä.

Hauki kalalajina

Hauki on ahvenen jälkeen Suomen toiseksi yleisin kala. Niitä ui joka puolella maata niin järvissä kuin merialueillakin. Petokalan kotijärviä on suomalaisista järvistä kahdeksan kymmenestä. Parhaiten se viihtyy rehevissä merenlahdissa ja järvissä.

Ulkonäkönsä vuoksi hauki on helppo tunnistaa. Sen ruumis on pitkä ja solakka ja komea krokotiilimainen kuono on pitkä ja litteä. Väriltään hauki on kellertävän vihreä, joskus tummavetisissä järvissä lähes musta. Hauen hampaat ovat erittäin terävät ja pitkät. Petokalana tunnettu hauki käyttää ravintona toisia kaloja ja jopa lajikumppaneita. Joskus sen on huomattu ahnailla leuoillaan tarttuneen myös vesilintuun tai muuhun isokokoiseen vesieläimeen.

Haukea voi kalastaa ympäri vuoden ja myös talvella pilkkimällä. Merialueella haukisesonki on parhaimmillaan keväällä huhti-toukokuussa ennen kutuaikaa sekä loppusyksyllä aina joulukuulle saakka. Niihin aikoihin isot yksilöt viihtyvät matalissa lahdissa. Etelä- ja Keski-Suomessa kalastussesonki kestää toukokuun alkupuolelta marraskuulle. Kesällä vonkaleet löytyvät järvien syvänteiden laitamilta, ulapan karikoilta ja syvistä salmista.

Hauet kutevat keväällä huhtikuusta lähtien. Silloin ne vaeltavat mataliin ruohikkoisiin lahtiin ja tulvaniityille. Merialueella kala kutee hieman myöhemmin.