Julkaistu: 16.10.2018

Lohikaloissa on eroa

458

Punalihaisilla lohikaloilla on suuri suku. Sen huomaa kaupan kalatiskissä, jossa voi olla tarjolla rinnan lohta, kirjolohta, taimenta ja nieriää. Luonnonvaraisten lohikalojen kannat ovat kaikkialla maailmassa huolestuttavasti vähentyneet ja osa on äärimmäisen uhanlaisia. Siksi Kalaneuvos Oy käyttää ainoastaan kasvatettuja lohikaloja valikoimissaan.

Lohikaloista tunnetuin on lohi. Lohi on vaelluskala, joka nousee jokiin kutemaan. Sen pääasiallinen levinneisyysalue on Pohjois-Atlantilla. Itämereen laskevissa joissa, joita Suomessa ovat Tornionjoki ja Simojoki, on omat lohikantansa. Lohen lihan punainen väri tulee astaksantiinista, jota lohi luonnossa pääasiassa saa syömistään katkaravuista ja äyriäistä.

Järvilohi kuuluu myös lohiin. Se jäi jääkauden jälkeen saimaannorpan tapaan eristyksiin merestä Vuoksen vesistöalueelle. Järvilohi on äärimmäisen uhanlainen ja kokonaan rauhoitettu. Järvilohikannat ovat Suomessa täysin istutusten varassa. Kaikki järvilohi Suomessa on samaa Saimaan lohen kantaa.

Suomessa oli vuosisata sitten vielä parikymmentä suurta jokea, joihin Itämeren lohi nousi kutemaan. Lohisaaliit olivat suuria ja jokivarsien taloissa lohta syötiin arkiruokana, vaikka lohella muuten olikin maine herrojen herkkuna. Toisen maailmansodan jälkeen joet valjastettiin tehokkaasti energiantuotantoon. Kun lohet eivät enää päässeet kutualueilleen, lohikannat pienenivät rajusti. Nykyään lohi nousee ainoastaan Tornionjokeen ja Simojokeen lisääntymään luonnonvaraisesti. Itämeren lohikantaa pidetään yllä istutuksin. Suomi on Itämeren maista suurin istuttaja.

Itämeren lohenkalastusta säädellään. Tällä halutaan turvata lohien pääsy jokiin kutemaan. Ammattikalastajat saavat Suomen merialueella kalastaa lohta portaittain huhti-kesäkuun välisenä aikana. Vuodelle 2018 Suomella on noin 100 000 lohen pyyntikiintiö. Tutkijat ja ympäristöjärjestöt sekä ammattikalastajat ovat olleet vahvasti eri mieltä Itämeren lohikiintiöistä ja kannan kestävyydestä. Lohenkalastuksesta väännetään peistä myös kalatalouden piirissä. Ammattikalastajat haluavat pyytää lohensa merellä, matkailuyrittäjät taas joista. Itämeren lohta onkin sanottu Suomen poliittisimmaksi eläimeksi.

Kalaneuvos myy ainoastaan kasvatettua lohta, kirjolohta, taimenta ja nieriää

Lähes kaikki kalatiskin lohi on kasvatettua. Lohenkasvatus on Norjassa valtava bisnes. Olosuhteet sopivan viileissä vuonoissa ovat kuin luodut lohelle. Vuosituotanto on nykyään yli miljardi kiloa. Suomeen lohta tuodaan Norjasta yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa.

Lohen rinnalta kalatiskissä löytää yleensä myös kirjolohta. Se on alun perin Tyynenmeren laji. Suomeen kirjolohta tuotiin jo 1800-luvun lopulla istutettavaksi vesistöihin. Kirjolohi ei kuitenkaan kotiutunut Suomen vesiin, mutta 1950-luvulla se todettiin mainioksi kasvatuskalaksi. Kun kirjolohen kasvatusniksit opittiin, kalankasvatus lähti 1970—80-luvuilla nopeaan kasvuun ja kauppojen kalatiskeihin alettiin saada kirjolohta ympärivuotisesti. Kirjolohesta tulikin 1980-luvulla suomalaisten suosikkikala.

Nykyään kirjolohta kasvatetaan kalanviljelylaitoksilla Saaristomereltä Lappiin 12–13 miljoonaa kiloa vuodessa. Kalankasvatusta säädellään tiukoilla ympäristöluvilla, minkä vuoksi tuotanto ei ole juuri päässyt kasvamaan elinkeinon, jalostuksen ja kaupan toiveista huolimatta.

Nieriää moni pitää lohikaloista kauneimpana punaisen vatsan ja värikkäiden kylkipilkkujensa vuoksi. Nieriä on viileiden vesien kala ja viihtyy luonnonvaraisesti Lapin vesissä. Saimaalla on oma saimaannieriänsä, joka viihtyy Saimaan syvänteissä. Järvilohen tapaan saimaannieriä on äärimmäisen uhanalainen ja kantaa pidetään yllä Luonnonvarakeskuksen emokalaston turvin. Kalatiskin nieriä on yleensä peräisin Pohjois-Ruotsissa tai Islannissa toimivilta nieriänkasvattamoilta.

Taimen on hyvin paljon lohta muistuttava eurooppalainen lohikalalaji. Taimenesta löytyy Suomessa kolme eri kantaa: meritaimen, järvitaimen ja purotaimen. Jokien ja purojen rakentaminen sekä ympäristön muuttuminen on tuhonnut taimenten lisääntymispaikkoja, minkä vuoksi taimenkannat vaativat suojelua. Uhatuin on meritaimen, joka on merialuilla kokonaan suojeltu kalastukselta vuodesta 2019 lähtien.

Taimen on monen harrastuskalastajan suosikki. Taimenkantoja ylläpidetään istutuksin. Taimenenpoikasia kasvatetaan monilla kalanviljelylaitoksilla ympäri Suomea. Kalatiskeihin taimenta saadaan kasvatettuna. Kalaneuvos Oy:n myymä kasvatettu taimen tulee Ahvenanmaalta.