Julkaistu: 08.03.2019

Kotimaisen kalankasvatuksen edistämisellä suuria etuja

458

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli vastikään aloitteen, jonka pohjalta kaupunki tavoittelee lihan- ja maidonkulutuksen puolittamista seuraavan kuuden vuoden aikana. Ruoan ympäristövaikutukset puhuttavatkin tällä hetkellä säännöllisesti niin poliitikkoja kuin tavallisia ruokakaupan asiakkaita. Samaan aikaan kotimainen elintarviketeollisuus on epävakaassa tilanteessa.

Keskustelussa ilmastoystävällisistä proteiinilähteistä terveellinen ja ympäristöystävällinen kalaruoka on jäänyt aivan liian vähäiselle huomiolle.

Kotimainen kasvatettu kala on monella mittarilla ympäristöystävällisin eläinproteiinin lähde. Kalankasvatus kuluttaa vettä reilun kymmenesosan verrattuna lihantuotantoon. Kiloon kalaa tarvitaan 2 000 litraa vettä, kun nautakiloa varten vettä kuluu keskimäärin 15 400 litraa. Kasvatetun kalan hiilijalanjälki taas on vain kymmenesosa naudantuotannon hiilijalanjäljestä. Kalankasvatus on myös erittäin tehokas ja ekologinen tapa tuottaa eläinproteiinia: 100 kilolla rehua saadaan tuotettua yli 60 kiloa kalan lihaa, mutta vain 4 kiloa naudan lihaa.

Yleisen harhaluulon vastaisesti kalankasvatuksen osuus Itämeren ravinnekuormituksesta on häviävän pieni, vain noin yhden prosentin luokkaa kokonaiskuormituksesta. Kotimaisessa kalankasvatuksessa hyödynnetään rehun raaka-ainelähteenä lähialueiden silakkaa ja kilohailia. Kalojen pyynti poistaa Itämerestä sitä rehevöittävää fosforia ja typpeä ja tämän ansiosta kalankasvatuksen kuormitus on jo nyt fosforin osalta negatiivinen. Itämeren ulkoa tuotavan lisäkuormituksen sijaan kalankasvatuksessa kierrätetään Itämeren omia ravinteita. Silakka jalostuu siis loppujen lopuksi kirjoloheksi eli päätyy ruokapöytiimme herkullisena kotimaisena kalana korvaten ulkomailta tuotua kalaa.

Suomalainen kasvatettu kirjolohi ja siika ovatkin harvoja WWF:n vihreälle listalle päässeitä verkkoallaskasvatettuja kaloja maailmassa. WWF perustelee kirjolohelle myönnettyä kuluttamisen vihreää valoa muun muassa vastuullisuudella, sillä kirjolohen kasvatuksessa karkulaiset eivät muodosta mittavaa ekologista riskiä. Kirjolohen kasvatuksen ei ole havaittu levittävän tauteja tai loisia luonnonkaloihin.

Suomessa kasvatetaan vuosittain 12–14 miljoonaa kiloa kirjolohta. Kalan kysyntä on kuitenkin kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana ja tuontikala on syrjäyttänyt kotimaisen kalan suomalaisten lautasella. Vain 18 % suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista. Tutkimusten mukaan suomalaiset kuitenkin haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa. Myös suomalainen kala- ja muu teollisuus haluaa nimenomaan tuoretta kotimaista kalaraaka-ainetta ympäri vuoden.

Luonnonkalan pyynnin merkittävä lisääminen ei ole realistista monestakaan syystä, mutta kalanviljelyä merialueilla voisi Luonnonvarakeskuksen mukaan kasvattaa runsaasti. Viileät vesistömme sopivat kalankasvatukseen erinomaisesti, joten kalataloudella olisi Suomessa korkean kysynnän ja erinomaisten
olosuhteiden takia suuri kasvun mahdollisuus. Myös maailmanlaajuisesti YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on todennut kalankasvatuksen olevan merkittävässä roolissa proteiinin tuotannossa maailman kasvavalle ja vaurastuvalle väestölle.

Kalansyönnin ja -kasvatuksen positiiviset ympäristövaikutukset ovat kiistattomat ja kysyntää riittäisi. Ongelmaksi onkin muodostunut kotimaisen, ympäristöystävällisen kalan heikko saatavuus. Kalankasvattajista tämä ei ole kiinni. Haluaisimme turvata kotimaisen kalan saatavuuden lisäämällä kalankasvatusta Suomessa, mutta kalankasvatuslupien saaminen on vaikeaa ja osin mielivaltaista. Eri puolilla Suomea lupia myönnetään eri kriteerein, vaikka lainsäädäntö mahdollistaisi lupien myöntämisen.

Samaan aikaan norjalaista lohta tuodaan Suomeen joka päivä yli 72 tonnia, eli lähes 450 000 euron edestä. Kalan osalta Suomi onkin kauppataseessa 350 miljoonaa euroa miinuksella. Olemme tuhansien järvien ja laajan Itämeren ympäröimä maa, mutta silti syömme tuontikalaa. Tämä on järjetöntä.

Lisäämällä kotimaista kalankasvatusta voisimme vastata kasvavaan kalan kysyntään. Samalla voimme tuoda Suomeen työpaikkoja ja verorahoja – erityisesti syrjäseuduille, joissa työtilanne on muutoin murheellinen. Suosimalla kalansyöntiä voisimme myös vähentää merkittävästi ilmaston kuormitusta. Kalan terveysvaikutukset ovat yleisesti tiedossa, joten yhtälössä voittaisi niin kotimainen elinkeino, ympäristö kuin kuluttajakin.

Veijo Hukkanen
Toimitusjohtaja, kalatalousneuvos
Kalaneuvos Oy


Kalaneuvos Oy on suomalainen perheyritys, joka on valmistanut laadukkaita kalatuotteita vuodesta 1975 lähtien. Yritys toimii Sastamalassa ja Turussa. Kalaneuvos on edelläkävijä kalanjalostuksessa, kalan tukkukaupassa, maahantuonnissa ja -viennissä sekä kalankasvatuksessa. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi korkealaatuisia kalatuotteita Kalaneuvos-tuotemerkin ja kaupan Private Label -merkkien alla. Korkean laadun ja ylivoimaisen maun takaavat taidokkaasti jalostetut ja valmistetut tuotteet, Suomen puhtaissa vesissä kasvaneet ja kasvatetut kalat sekä parhaat tuontiraaka-aineet.

Yritys kiinnittää erityishuomiota edistyksellisiin tuotantomenetelmiin ja henkilöstön koulutukseen. Kalaneuvos-konserniin kuuluu Martin Kala Oy Turussa, joka on Suomen suurin silakkafileen valmistaja. Konsernin liikevaihto ylitti 75 miljoonaa vuonna 2017. Sastamalassa ja Turussa on yhteensä noin 130 työntekijää.

Kalaneuvos Oy ja Hukkasen yrittäjäperhe omistavat kalankasvatukseen keskittyneen Nordic Fish -konsernin. Nordic Fish ja sen tytäryrityksen Nordic Trout:n yli 30 toimipistettä sijaitsevat Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Vuonna 2017 Nordic Fish -konsernin liikevaihto oli 52 miljoonaa euroa. Konserni työllistää 100 henkilöä ja käsittelee noin 10 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa. Yhdessä Hukkasten yritykset muodostavat Suomen suurimman kala-alan toimijan.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.