Julkaistu: 07.10.2016

Miljoonien kalakilojen Hukkaset

Ympäristöasiat ovat Kalaneuvoksella tärkeitä. Arvostamme sitä, että osa ostamastamme sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Lue tarkemmin Nette-lehden artikkelista:

KALATEHDAS PELTOJEN KESKELLÄ

Teksti: Anne Kytölä, Nette

Eipä taida Suomessa olla kovin monta kotia, jossa ei joskus olisi maisteltu Kalaneuvoksen kaloja. Ne valmistetaan Sastamalassa, Pirkanmaalla, viljapeltojen keskellä.

Kalaneuvoksen taustalla oleva yritys, V. Hukkanen Oy, on Suomen suurin kalanjalostaja ja kalankasvattaja. Sen liikevaihto oli viime vuonna 55 miljoonaa euroa. Peltojen keskelle rakennetusta tuotantolaitoksesta lähtee joka päivä asiakkaille yli 40 000 kiloa kalaa.
Mutta miksi kalaa jalostetaan viljavainioiden keskellä?
– Kaikki alkoi siitä, kun tapasin kalakauppiaan tyttären Kankaanpään torilla, Veijo Hukkanen myhäilee. Hukkanen vei kalakauppiaan tyttären sikatilansa emännäksi Sastamalaan. Koska tuoreesta vävystä näytti siltä, että appiukon töissä liikkuu raha paremmin kuin maataloudessa, nuoripari perusti vanhaan talliin kalansavustamon. Elettiin sateista kesää 1974.
Tilat toimivat savustamona 14 vuotta. Vuonna 1988 Hukkaset rakensivat pelloilleen sen ajan Suomen suurimman ja nykyaikaisimman savustamon. Rakennukseen on lisätty neliöitä aina toiminnan laajentuessa. – Viime talvena tehtiin 14. laajennus ja lisää on suunnitteilla, Veijo Hukkanen kertoo.

PERHEYRITYS TAHTOO KASVAA

Tuotantolaitoksessa on nyt 7 000 neliötä. Peltoja riittää, jos ja kun tulee tarve rakentaa lisää. Veijo Hukkanen heilauttaa kättään isossa kaaressa:
– Ympärillä on sata hehtaaria maita, hän sanoo.
V. Hukkanen Oy on perheyritys. Veijon ja Ulpun kaikki kahdeksan lasta ovat tavalla tai toisella mukana yrityksen toiminnassa. Yritys on kasvanut jatkuvasti, myös yritysostojen kautta.
Kolme vuotta sitten Hukkaset ostivat turkulaisen Martin Kalan ja viime vuonna Taimen Oy:n, Suomen suurimman kalankasvattajan. Konsernin palkkalistoilla on yhteensä yli 220 ihmistä. Noin puolet heistä työskentelee Sastamalassa. Konsernin yhteenlaskettu liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan yli 100 miljoonaa euroa.
– Kasvulle ei voi asettaa ylärajaa. Jos yritys ei mene eteenpäin, se menee taaksepäin, Veijo Hukkanen linjaa.

GRAAVIA JA SAVUSTETTUA KALAA

Tuotantopäällikkö Arja Tuulkari vie kierrokselle tehtaaseen. Vierailijoiden on puettava päälleen valkoiset haalarit ja hiukset piilotetaan lakin alle. Kengät vaihdetaan. Kädet pestään ensin saippualla ja desinfioidaan vielä desinfiointiaineella.
– Puhtausvaatimukset ovat tiukat erityisesti listeriavaaran takia, Tuulkari selittää.
Kaarina Ojanperä ja Liivia Allikas siivuttavat siivutuskoneella kylmäsavustettua kirjolohta 200 gramman vakuumipakkauksiin. Samalla koneella siivutetaan myös graavia kalaa.
– Kun tuote vaihtuu, pesemme ja desinfioimme koneen ja vaihdamme myös essumme, Kaarina Ojanperä kertoo. Naisilla on kokopitkät siniset muoviessut.
Sastamalan tehtaalla valmistetaan tuoreita kalafileitä, graavikalaa sekä lämmin- ja kylmäsavustettua kalaa. Kilomäärissä mitattuna asiakkaille, kuten tukkukauppoihin ja muille kalankäsittelijöille, lähtee eniten tuorekalaa. 70 prosenttia liikevaihdosta kertyy kuitenkin kalajalosteista.
– Panostamme korkean jalostusasteen tuotteisiin, siivutettuun graaviin ja savustettuun kalafileeseen sekä lämminsavustettuun kalaan, Tuulkari kertoo.
Pääraaka-aine on kirjolohi; varsinkin nyt kun sitä saadaan kätevästi oman yritysryppään kalankasvatuslaitoksilta. Herkkuja syntyy myös norjalaisesta lohesta, kanadalaisesta villistä siiasta, irlantilaisesta makrillista sekä kotimaisesta luonnonkalasta, kuten kuhasta.
Tehtaalle tulevat kalat leikataan, suolataan, graavataan, kylmä- tai lämminsavustetaan, siivutetaan ja pakataan.

KALANKÄSITTELY ON KÄSITYÖTÄ

Työvaiheita on koneellistettu niin paljon kuin on pystytty. Käsityön osuus on silti suuri. Ennen pakkauksiin päätymistä kalat kulkevat ihmiskäsien kautta jopa 8–9 kertaa.
Norjalaisen lohen fileointi käy sukkelasti. Kalat kulkevat fileointilinjastoa pitkin työvaiheesta toiseen. Jokaista työvaihetta kohti on kaksi työntekijää, yksi koneen kummallakin puolella.
– Halkaisijat irrottavat ensin pään ja rankaruodon. Seuraavaksi fiksaajat poistavat kylkiruodon, evät ja vatsarasvaa, Arja Tuulkari selittää.
Fiksaajien jälkeen ahertaa kone, joka nyppii pääosan ruodoista pois. Mutta koska se ei pääse käsiksi kaikkiin kalan pääpuolessa oleviin ruotoihin, linjan loppupäässä tarvitaan taas käsityötä.

SÄHKÖÄ KYLMÄÄN JA KUUMAAN

Kalanjalostuslaitoksessa kuluu paljon sähköä. Sitä tarvitaan tuotantokoneille sekä kylmän ja lämpimän valmistukseen: jääkoneisiin, pakkas- ja kylmävarastoihin ja savustusuuneihin. Viime vuonna sähköä kului yli 2,5 miljoonaa kilowattituntia.
Toni Hukkanen, Veijo Hukkasen poika ja yrityksen varatoimitusjohtaja kertoo, että energiankulutuslukuja seurataan tarkkaan laatujärjestelmän raporteista. Kun tehtaalle ostetaan uusia koneita, pyritään valitsemaan energiatehokkaita laitteita. Sähkönmyyjiäkin kilpailutetaan aika ajoin.
Ympäristöasiat ovat Hukkasen perheyritykselle tärkeitä.
– Arvostamme sitä, että osa Vaasan Sähkön myymästä sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä, Toni Hukkanen sanoo.

KALAA ULKOMAILLE

V. Hukkanen Oy on vienyt kalatuotteita ulkomaille 1990-luvulta lähtien. Vuodesta 2008 lähtien vientiin on panostettu määrä- tietoisesti. Nyt maailmassa on Suomen lisäksi tusinan verran maita, joissa syödään Kalaneuvoksen kalaa. Viennin osuus liikevaihdosta on noin 14 prosenttia eli 7–8 miljoonaa euroa.
– Viemme kalaa pääasiassa Baltiaan ja Itä-Euroopan maihin, mutta myös Aasiaan. Kiinaan emme vielä vie, mutta teemme töitä sen eteen, että kohta viemme, Toni Hukkanen sanoo.
Veijo Hukkanen ei varmaankaan osannut 40 vuotta sitten kuvitella, millaiseksi yritykseksi pieni kalansavustamo kasvaisi?
– Muistan kun haaveilin joskus miljoonan markan liikevaihdosta. Nyt se on yli 600 kertaa isompi, Veijo Hukkanen sanoo.
Sellaisen saavutuksen voi jättää hyvillä mielin ja ylpeänä seuraavan sukupolven käsiin.

Lue alkuperäinen juttu täältä

 

748