Siika, kasvatettu/villi

Siika, kokonainen, tuore

Siika, arvokalojemme hopeinen prinssi, ei juuri esittelyjä kaipaa. Se maistuu täyteläiseltä lähes sellaisenaan. Sen seuraksi riittää ripaus suolaa ja pippuria sekä nokare voita pannulle. Nahkaakaan tästä järvikalasta ei tarvitse irroittaa, vaan kannattaa jättää nahka kypsennyksen ajaksi antamaan annokseen lisämehukkuutta ja makua. Kalaneuvoksen siika on Saaristomeressä kasvatettua tai villinä Lappajärveltä, Kyrösjärveltä tai Saaristomereltä Ahvenanmaan seudulta pyydettyä. Siian viljely ruokakalaksi alkoi toden teolla 2000-luvun alkupuolella Suomessa. Maahantuomme siikaa myös Kanadan suurimmista järvistä kalastettuna. Tuotteistamme eräs suosikki kuluttajien keskuudessa on savusiika. Se on tuotteena usein suhteellisen edullinen, mutta monikäyttöinen erilaisten ruokien valmistuksessa. Siian voi myös graavata itse. Ominaismaku siiassa on miedohko ja siksi monet pitävät savustetusta siiasta enemmän. Kalana se on vähärasvainen. Siika on hyvä ruokakala ja ehkä hieman aliarvostettu. Suosittelemme kokeilemaan siikaa eri tavoilla valmistettuna ja löytämään oman suosikkivalmistustavan sillä tavoin.

Siika kalalajina

Suomessa siika on levinnyt maanlaajuisesti. Sitä elää sekä merialueilla että sisävesissä. Siikaa on aikoinaan istutettu monin paikoin lisää kantojen ylläpitämiseksi. Siian paras sesonki on keväällä maalis-toukokuussa vesien ollessa vielä kylmiä. Kevään edetessä, yleensä toukokuun alun tienoilla, ahvenet ja särjet valtaavat siikojen oleskelupaikat ja siiat siirtyvät kauemmaksi merelle.

Itämeressä eläviä siikamuotoja ovat vaellussiika sekä meressä kudun suorittava karisiika. Muut siiat ovat sisävesikaloja; myös vaellussiialla ja karisiialla on pelkästään sisävesissä eläviä kantoja. Siialla on harmahtavat evät ja hopeanväriset kyljet. Selkäevän ja pyrstöevän välissä sillä on lohikaloille tyypillinen rasvaevä. Siialle on ominaista pieni pää ja suu muuhun ruumiiseen nähden. Pieni siika saattaa muistuttaa ulkonäöltään erittäin paljon muikkua. Siian ja muikun voi erottaa leukojen mitasta. Siialla yläleuka on pidempi kuin alaleuka kun muikulla asia on päinvastoin. Siika saavuttaa sukukypsyyden noin 4-5 vuotiaana ja se kutee syksyllä. Kutu ajoittuu noin syyskuusta joulukuuhun, kun vesi on 2–5 asteista. Kutiessaan naaras ja koiras ovat kyljikkäin laskien herkullisen siian mädin veteen. Siiat jäävät kudun jälkeen joksikin aikaa kutupaikoille ja syövät siellä näkyviin jäänyttä kutua. Poikaset kuoriutuvat aikaisin keväällä.

Ravintosisältö / Näringsvärde100 g
energia / energi554 / 429 kJ
132 / 102 kcal
rasva / fett5,9 / 2,3 g
josta tyydyttyneitä / varav mättat1 / 0,5 g
hiilihydraatit / kolhydrater0 / 0 g
josta sokereita / varav sockerarter0 / 0 g
proteiini / protein19,8 / 20,2 g
suola / salt0,01 / 0,01 g
wave