Julkaistu: 05.05.2026

Häpeäpilkusta suunnannäyttäjäksi: Kotimainen kalankasvatus on vastuullisuustyön menestystarina

Vielä 1990-luvulla kalankasvatus oli yksi Itämeren merkittävistä ravinnepäästöjen aiheuttajista. Jo vuosituhannen vaihteessa tilanne alkoi kääntyä ja 2010-luvulla kuormitus laski murto-osaan alkuperäisestä aktiivisen kehitystyön tuloksena. Nykyään kalankasvatus avovedessä muodostaa vain 1–2 prosenttia Itämeren ravinnekuormituksesta.

Avovedessä kasvatettu kirjolohi on vastuullista ravintoa monesta syystä. Sen vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon ovat nykyään häviävän pieniä. WWF:n kalaopas luokittelee kotimaisen kasvatetun kirjolohen parhaaksi vastuulliseksi valinnaksi.

“Moni muistaa kalankasvatuksen vielä sellaisena kuin se oli vuosikymmeniä sitten. Alalla on kuitenkin tehty historiallisen merkittävää kehitystä parempaan päin”, kertoo Mari Saario, johtaja Swecon kestävyyden ja resilienssin konsultoinnista.

“Avovesikasvatus on sitä alkutuotantoa, joka on onnistunut selkeästi vähentämään päästöjään sekä suhteessa kalakiloon että kokonaismäärinä.”

Kalaneuvokselle kalaa kasvattavan Nordic Troutin liiketoimintajohtaja Jussi Kosomaa tietää, että vastuullisuustyö on koko konsernissa kaiken toiminnan ytimessä. Sen eteen on tehty pitkäjänteistä kehitystyötä. On äärimmäisen tärkeää huolehtia meristä ja vesistöistä tulevia sukupolvia varten.

“Meri on meille ihan konkreettisesti kaiken työn ja onnistumisen elinehto. Siksi siitä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää.”

Nykyaikaisen kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön on tutkittu muun muassa vertaamalla kasvatuskassien ympäristöä koskemattomiin vesialueisiin. Tuloksena on havaittu, että kasvatuskassien ympäristöt eivät merkittävästi eroa luonnontilaisten merialueiden tilasta. Se on eläinproteiinien tuotannossa poikkeuksellista.

Taustalla on aina paras mahdollinen tutkimustieto

Itämerta on tutkittu paljon, joten sen olosuhteet tunnetaan hyvin. Kaikki kalankasvatuksen tieto ja osaaminen perustuu puolueettomaan tutkimukseen.

Kalankasvattamoilta vaaditaan säännöllisiä selvityksiä meren tilasta. Ne teetetään riippumattomilla tahoilla. Huomionarvoista on, että kaikki Itämerestä kerätty tutkimustieto on vapaasti saatavilla Velmu-ohjelman sivuilla. Se on ympäristöselvityksille poikkeuksellista. Samoja mittareita ja tutkimustietoa käyttävät myös ympäristöhallinto, valvova viranomainen ja ministeriöt.

“Seuraamme meren tilaa esimerkiksi vesinäytteillä, pohjanäytteillä ja kuvauksilla. Säännöllinen seuranta hyödyttää meitäkin, koska sen avulla saamme tärkeää tietoa vastuullisuustyön tehokkuudesta”, Kosomaa sanoo.

“Kalankasvatuksen vastuullisuus on täysin läpinäkyvää ja faktaa on saatavilla paljon”, Saario toteaa.

“Tietoa on helppo kerätä, koska kasvatuksen kuormitus voidaan paikantaa ja vaikutus tutkia paikan päällä. Maatalouden hajakuormitusta on paljon vaikeampi laskea, koska ravinteet päätyvät mereen mutkien kautta: pelloilta valumina ojiin ja edelleen mereen.”

Kalankasvatuksen vastuullisuudesta tiedetään kokonaisuudessaan tarkemmin ja enemmän kuin muista alkutuotannon aloista. Se tekee myös vastuullisuustyöstä tehokasta ja tarkkaa, kun konkreettisten toimien vaikutus nähdään selvästi.

Rehu vaikuttaa eniten

Yksi suurimmista Itämeren kuormittajista on fosfori, jota kalat tarvitsevat kasvuunsa. Sitä ne saavat syömästään rehusta. Siksi kalankasvatuksen kuormitusta voidaan vähentää merkittävästi kehittämällä rehuja. 

Käytännössä rehun fosforimäärää ja -tyyppiä hienosäädetään niin, että kalat pystyvät käyttämään siitä suuren osan mahdollisimman tehokkaasti. Oikein valitulla fosforilla vähennetään siis kuormituksen rehevöittävää vaikutusta.

“Erityisen tärkeää on myös rehun maistuvuus ja oikea annostelu. Kun ne ovat kunnossa, kirjolohet syövät ja kasvavat hyvin. Rehuakaan ei mene hukkaan ympäristöä kuormittamaan”, Kosomaa kertoo.

Nordic Troutilla kalojen ruokinta on tarkkaa työtä. Rehun raaka-aineet, valmistus ja kuljetus ovat yksittäisistä tekijöistä suurimpia kalankasvatuksen ympäristövaikutuksista. Siksi on tärkeää varmistaa, että kalojen rehun määrä ja laatu ovat kohdillaan. Nordic Trout tekee tiiviisti yhteistyötä rehutuottajan kanssa, jotta kalat saavat aina sopivinta mahdollista ravintoa.

Avovesikasvatuksella kestävämpää ravintoa

Kalankasvatus luonnollisissa vesistöissä on kestävää, sillä kaloille sopivaa kasvuympäristöä ei tarvitse erikseen rakentaa. 

“Viime vuosina esillä on ollut kalan kasvatus maalla kiertovesilaitoksissa. Vielä ei kuitenkaan ole sellaista teknologiaa, jolla liiketoiminta olisi kannattavaa ja toiminta kestävää. Merellä kasvuympäristö on olemassa jo valmiiksi ja mahdollistaisi kestävän tuotannon”, Saario kertoo.

Sen lisäksi nykyään tutkitaan avovesikasvatuksen mahdollisia positiivisia vaikutuksia Itämeren ekosysteemiin ja ympäristömme hiilinieluihin.

“Itämeren kalakanta on pienentynyt kalankasvatuksesta riippumattomista syistä ja samalla meren kyky sitoa hiilidioksidia on laskenut. Avovesikasvatus on yksi tapa lisätä kalamäärää merissä.”

Avovedessä kasvanut kirjolohi on erinomaisen vastuullinen valinta lautasille. Nordic Trout jatkaa työtä, jotta kalankasvatus on tulevaisuudessa vielä nykyistäkin vastuullisempaa.