Julkaistu: 06.02.2023

Kala korvaa lihaa ravintolakulutuksessa

Pienen hiilijalanjäljen omaava kirjolohi on noussut ravintolakulutuksen kärkeen. Taustalla on sekä nuoremman ravintolasukupolven tiedostavampi kuluttaminen että kirjolohen maineen kasvu, mutta myös kalan monipuolisempi ammattikäyttö.

Suomalainen syö keskimäärin noin 10 kiloa kasvatettua kalaa vuodessa.

– Kalan ravintolakulutus on lisääntynyt noin 30–40 % viimeisen viiden vuoden sisällä. Kun tarkastellaan 10 vuoden sykliä, arvioisin kalan syömisen lisääntyneen jopa 60 %, keittiömestari Arto Rastas toteaa.

Myydyimmäksi kotimaiseksi kalatuotteeksi on muodostunut kirjolohi. Suurin osa suomalaisista haluaisi syödä enemmänkin kalaa.

– Kun nyt kalan ja lihan suhde ravintolasyömisessä on puolet ja puolet, tulee se parin kolmen vuoden päästä olemaan jo 70–30.

Lähes 30 vuotta keittiössä uraa tehnyt Rastas näkee kalaruokatrendin vain voimistuvan. Rastaan omissa ravintoloissa Helsingissä ja Tampereella menut ovat jo nyt kalavoittoisia.

Kirjolohen brändimielikuva kasvaa

Kirjolohi on Rastaan ravintoloissa listojen tilatuin kala. Syynä on usein hinta, mutta myös kiinnostus terveellisempään ja kevyempään ruokavalioon sekä brändikuvan parantuminen.

– Kirjolohesta on tullut salonkikelpoinen kala. Tunnistetaan jo miten puhtaan ja hienon makuinen kirjolohi on, ja asiakkaat tietävät mistä maku tulee, Rastas avaa.

Kiinnostus raaka-aineiden alkuperää kohtaan on suurta ja asiakkaat arvostavat kotimaisuutta. Silti vain noin 20 % suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista.

Kokkien monipuolisemmasta ajattelusta raaka-aineen ympärillä on seurannut kalan moninaisempi käyttö ravintolapuolella.

– Tavoitteena on säilyttää raaka-aineen maku. Nyt trendikästä ovat lempeät valmistusmenetelmät kuten sitruuna- tai limehapolla kypsennys sekä marinoinnit.

Kirjolohen pieni hiilijalanjälki

Harkittu kuluttaminen ja hyvän omantunnon valinnat ovat osa tiedostavaa kuluttamista.

– Ravintolakuluttajat ovat nyt entistä nuorempia. Heille elämäntapa ja ruoan eettisyys on merkityksellistä. Yleisesti hinta, terveellisyys ja paikallisuus ovat pinnalla olevia aiheita, Rastas toteaa.

70 % kuluttajista pitää vastuullisuutta tärkeänä omissa arjen päätöksissään ja valinnoissaan.

– Ruoan hiilijalanjälki on vasta tuloillaan, mutta suurtalouskeittiöissä tähän kiinnitetään jo paljon huomiota, Rastas kertoo.

Kala on selvästi ympäristöystävällisempi vaihtoehto luonnolle, sillä kalankasvatus on tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia: yhdellä kilolla rehua saadaan kasvatettua lähes kilo kalaa.

Ruoka tuottaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä, ja keskivertosuomalaisen ruoan hiilijalanjälki on noin 1 800 kg Co2e/hlö vuodessa. Kasvatetun kirjolohen vaikutus ilmastoon eli hiilijalanjälki on vain 3,7 kg CO2-ekv/kg. Kirjolohella onkin pieni hiilijalanjälki ja kala on ekologisinta eläinproteiinia.

Mittaa oman arkiruokailusi hiilijalanjälki kalanjälkilaskurillamme!   

Lisätiedot:

Pasi Kuosmanen

Kalaneuvos, myyntijohtaja

puh. 010 4111 471, pasi.kuosmanen@kalaneuvos.fi

Lauri Asikainen

Kalaneuvos, markkinointipäällikkö

puh. 010 4111 421, lauri.asikainen@kalaneuvos.fi

Arto Rastas

Keittiömestari, ravintoloitsija

puh. 041 505 8341, arto@artorastas.fi