Silakka
Silakka on erittäin perinteinen ruokakala Suomessa. Monilla paikkakunnilla silakkamarkkinat ovat syksyn tärkeä tapahtuma, jonne saaristolaiskalastajat saapuvat myymään tuotteitaan. Useissa perinteisissä ravintoloissa suosituin klassikkoannos on silakat rapeaksi paistettuna ja perunamuusin kanssa tarjoiltuna. Silakka on Varsinais-Suomen maakuntakala ja Viron kansalliskala.
Silakka on sillin alalaji, jota tavataan vain Itämeressä. Se on hieman pienempi ja vähärasvaisempi kuin silli. Silakka ui Itämeressä suurina parvina ja onkin saalismäärältään Suomen tärkein kalalaji. Se on edullista ja ravinteikasta ruokaa, jonka voi herkutella monissa eri muodoissa: pihveinä, laatikkoruokana tai vaikka leivän päällä. Silakan voi valmistaa helposti myös uunissa eri lisukkeiden kera ja se on sellaisenaan arkiruokaa parhaimmillaan.
Kalaneuvoksen silakkatuotevalikoima pitää sisällään kokonaiset ja peratut silakat, silakkafileet nahallisena ja nahattomana, sekä silakkamarinadit eri tavoin maustettuina. Silakkamme kalastetaan Selkä- ja Saaristomereltä. Silakassa on sydämelle terveellisiä rasvahappoja sekä vitamiineja ja hivenaineita, kuten fosforia, kalsiumia ja D-vitamiinia. Ravintoarvoihinsa nähden se onkin edullista ruokaa ja sen proteiinikoostumus on hyvä. Katso kaikki silakkareseptit kalareseptit-sivuiltamme!
Kalaneuvoksen silakka on MSC-sertifioitua
Kaikki Kalaneuvoksen välittämä silakka on MSC-sertifioitua. Kun maamme merialueilta kalastettavan silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastus sai MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatin, Kalaneuvos-konserni toi kotimaiset MSC-silakkatuotteet ensimmäisenä Suomen markkinoille.
Kun tuotteissa on sininen MSC-merkintä, asiakas tietää, että kalat on pyydetty MSC:n kestävän kalastuksen vastuullisuuskriteerien mukaisesti. Samalla sertifikaatilla kauppaa käyvät yritykset on myös sertifioitu MSC:n jäljitettävyysstandardin mukaisesti. Standardit on kehitetty yhteistyössä kalastusteollisuuden, ympäristöjärjestöjen, tieteen edustajien, asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. MSC lyhenne on peräisin kansainvälisestä Marine Stewardship Council -organisaatiosta.
Silakan dioksiinipitoisuudet ovat puolittuneet
Silakka on ekologista ja kotimaista lähiruokaa ja myös erittäin turvallista. Aikaisemmin kalalajia vaivanneet dioksiinipitoisuudet ovat viime vuosina pienentyneet voimakkaasti, 1970-luvun lopulta jopa kymmenesosaan. Mittausten mukaan sekä dioksiinien että PCB-yhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet ovat nyt selvästi EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia pienemmät.
Kansainvälisten rajoitusten ansiosta päästöt ovat vähentyneet ja se on näkynyt selvästi kalojen pitoisuuksissa. Dioksiineja syntyy kaikessa polttamisessa, esimerkiksi jätteiden hävittämisessä. Haitallisia ne ovat, koska ne kertyvät ravintoketjussa, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittaa esimerkiksi hylkeille ja merikotkille. Ihmisen monipuolisesta ravinnosta dioksiinia sisältävät elintarvikkeiden raaka-aineet käsittävät vain pienen osan, joten altistus on vähäistä.
Kalaneuvoksella panostetaan kotimaiseen kalaan, ja silakka on siinä tärkeässä osassa. Kalaneuvoksen tytäryhtiö Martin Kala on keskittynyt silakan tuotantoon Suomen suurimpana silakkafileiden valmistajana. Vuosittain Kalaneuvos-konserni käsittelee yli kolme miljoonaa kiloa silakkaa.
Silakka kalalajina
Silakka ja silli ovat samaa lajia, mutta ne erotetaan toisistaan levinneisyyden, kalan koon ja rasvapitoisuuden mukaan. Silliä pyydystetään pääasiassa Itämeren ulkopuolelta, esimerkiksi Pohjanmerestä.
Silakan koko on tavallisesti 15-20 cm, mutta nopeakasvuiset jättiläissilakat voivat olla yli 30 senttimetrin pituisia ja puolen kilon painoisia. Suurin Suomessa pyydetty silakka painoi 1,1 kg. Silakalta puuttuu sillien tapaan kylkiviiva. Suomut ovat helposti irtoavat. Silakan voi ulkonäöltään sekoittaa kilohailiin, mutta sen kuono on hieman pidempi ja kulmikkaampi kuin kilohaililla. Virtaviivaisemmasta kilohailista silakan erottaa myös esimerkiksi vatsaa silittämällä: kilohailin vatsan suomut tuntuvat käteen teräviltä.
Silakka on yleinen Suomen merialueilla. Se kulkee suurissa parvissa avovedessä planktonia ja muuta saalista jahdaten. Öisin parvi nousee pintaan syömään ja painuu päivällä syvemmälle. Keväisin silakat liikkuvat rannikolle ja siirtyvät kesän mittaan kauemmas merelle talvehtimaan.
Silakka on määrältään ja arvoltaan maamme tärkein saaliskala. Sitä pyydetään pääasiassa troolaamalla ja kutuaikaan myös rysällä sekä jonkin verran verkoilla. Harrastajakalastajat pyytävät silakkaa silloilta ja rantapenkereiltä litkalla, joka on kohoton ja syötitön onki, jossa voidaan käyttää heitto-ongen vapaa.
Yhteensä silakkaa pyydetään Suomessa vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa, josta noin neljä prosenttia käytetään ihmisten ravintona ja suurin osa eläinrehuna sekä Itämerirehun valmistukseen kalankasvatusta varten.
Ravintosisältö / Näringsvärde | 100 g |
---|---|
energia / energi | 504 kJ |
120 kcal | |
rasva / fett | 6,1 g |
josta tyydyttyneitä / varav mättat | 1,6 g |
hiilihydraatit / kolhydrater | 0 g |
josta sokereita / varav sockerarter | 0 g |
proteiini / protein | 16,3 g |
suola / salt | 0,01 g |