Kuha

Kuha on suomalaisissa ruokapöydissä tuttu arvokala. Se on lämpimien sisävesien kala, jota tänä päivänä tavataan Suomessa kuitenkin enemmän Itämeressä. Kalaneuvoksen kuha pyydetään Vaasan merialueelta ja Turun saaristosta ja sen kysyntä on ollut viime vuosina tasaisessa kasvussa. Parhaiten kuha sopii fileiden ja sushin valmistamiseen, sillä se on suurikokoinen ja sen ruodot on helppo poistaa.

Kuhan maku ei ole kalalajiemme voimakkaimmasta päästä, mutta kuhan hienostunutta aromia arvostetaan Suomessa. Parhaat kuhafileet saat valmistamalla sen mahdollisimman nopeasti hankkimisen jälkeen. Kalan pidempi säilyttäminen väärässä lämpötilassa lisää listeriabakteerin riskiä. Tämän vuoksi kypsentämätöntä kuhaa ei suositella syötäväksi raskausaikana.

Kuha on kilohinnaltaan arvokkaimpia kalojamme. Se on silti erittäin suosittu tuote kalatiskillä, eli sen arvostus on kohdillaan. Se sopiikin myös juhlaherkuksi, kun haluat kokata jotakin tavallista parempaa ja näin osoittaa tilanteen erityisyyden. Sen saatavuus on parhaimmillaan isänpäivän tienoilla, ja erityisesti monissa syksyn juhlissa syödään kuhaa.

Kuhan valmistus uunissa tai grillissä on vaivatonta. Se kypsyy uunissa noin puolessa tunnissa. Vaalea liha pysyy mehevänä, kun jätät nahan paikoilleen kypsennyksen ajaksi. Nahkaan kannattaa tehdä viiltoja, joihin voit lisätä makusi mukaan esimerkiksi sitrusviipaleet ja mausteet. Kuhareseptit löydät kalareseptit-osiostamme.

Kuha kalalajina

Kuhan tunnistaa helposti petokalaksi sen suuren, silmien taakse ulottuvan suun ja leuan terävien hampaiden ansiosta. Kuhan latinankielinen nimi lucioperca eli haukiahven kertoo myös sen ulkonäöstä. Se onkin ahventen heimon suuri laji. Kuhat ovat yleensä 30–60 senttimetrin pituisia ja 0,4–2,5 kilon painoisia. Hyvissä olosuhteissa ne voivat kuitenkin kasvaa yli viisikiloiseksi ja kymmenkiloisiakin kuhia saadaan silloin tällöin. Suomen ennätyskuha on vuonna 1967 Piikkiössä kalastettu 16,7 kiloa painanut vonkale.

Kuhan ominta esiintymisaluetta ovat suuret sameavetiset järvet, joissa on tarpeeksi happea. Se elää hyvin myös humuspitoisissa ja lämpimissä vesissä. Sisävesien lisäksi kuhaa on myös merellä vähäsuolaisessa murtovedessä.

Kuha on pienten parvien kala, joka vanhempana liikkuu myös yksin. Keväällä ja alkukesällä kuhat uivat syvällä ja ne tulevat vasta illalla pintaan saalistamaan pikkukalaa. Syksyllä kuhaa tapaa pinnan tuntumasta myös päivisin. Sillä on hyvä näkö, joten se voi saalistaa myös hämärään aikaan. Se ei pysty syöksymään nopeasti saaliin kimppuun, joten se ajaa saalistaan takaa pitkiäkin matkoja. Siksi se on suosittu kala uistelijoiden keskuudessa.

Kuhaa pyydetään maassamme noin kolme miljoonaa kiloa vuodessa, ja saaliit ovat tasaisesti kasvaneet. Tähän ovat johtaneet kalastuksen lisääntyminen sekä kuhakantojen voimistuminen istutusten, rehevöitymisen ja lämpimien kesien ansiosta.