Julkaistu: 18.03.2026

Mitä kala tekee talvella?

Talvella kirjolohi ei juuri syö tai ui – se on osa normaalia talvehtimista. Kulunut talvi oli kylmin vuosiin ja kirjolohet talvehtivat paksun jääpeitteen alla. Se ei kaloja haittaa, kertoo Ahvenanmaan kasvattamoiden aluepäällikkö ja pitkän linjan kalankasvattaja Daniel Englund.

Avovedessä kirjolohen kasvu täysikokoiseksi kestää miltei kolme vuotta. Se tarkoittaa, että kalat talvehtivat useaan otteeseen ennen perkuuta.

Kalaneuvokselle kalaa kasvattava Nordic Trout kasvattaa kirjolohta Suomessa ja Ruotsissa. Kirjolohet talvehtivat eri paikoissa riippuen siitä, missä kasvun vaiheessa ne ovat. Poikasvaiheen kalat viettävät talvensa sisäaltaissa, seuraavan vaiheen kalat ulkona isommissa kasvatusaltaissa. Kaikkein suurimmat ja viimeistä kasvukesäänsä odottavat kalat talvehtivat meressä, kesästä poiketen vain lähempänä rantaa.

Yhteistä kaikille kasvupaikoille on, ettei veden luonnollista lämpötilaa säädellä. Sisäaltaisiinkin vesi kiertää ulkokautta ja pysyy siten koko talven luonnollisen viileänä. “Kalat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä. Kylmässä vedessä niiden kehon lämpötila laskee ja aineenvaihdunta hidastuu”, kertoo Heidi Kunttu, Nordic Troutin kalaterveysasiantuntija. “Talvella kalat eivät kasva. Se on luonnollinen osa vuodenkiertoa.”

Ruokinta mukautetaan säähän

Kalojen hyvinvointia varmistetaan talvellakin jatkuvasti. Käytännössä se tarkoittaa, että veden lämpötila ja happipitoisuus ovat koko ajan kasvattajien tiedossa. Lämpötila on erityisen olennaista ruokinnalle, jota mukautetaan tarpeen mukaan.

“Moni ihmettelee, miksi emme ruoki kaloja talvella. Totuus on, että kasvatetut kala eivät syö silloin. Ei kala luonnossakaan syö talvella”, Kunttu toteaa. “Kylmällä kelillä annettu ruoka voi päätyä kalojen vatsaan turhaksi painoksi ja jäädä sulamatta. Tai sitten se jää kokonaan syömättä ja lisää tarpeettomia ravinteita veteen. Vastuullisuudenkin kannalta on todella tarkkaa, että ruokaa annetaan vain kun ilman lämpötila on plussan puolella.”

Kun aineenvaihdunta hidastuu, myös kirjolohen liikkuminen vähenee. Se tarkoittaa, että kalat viettävät suurimman osan talvestaan lähes liikkumattomina ja kaukana pinnasta. Silloin ne eivät juuri kuluta energiaa. “Voi tuntua hassulta, ettei kala liiku miltei yhtään. Meille kasvattajille se on merkki siitä, että sen keho toimii kuten pitää”, aluepäällikkö Daniel Englund toteaa.

Kala pärjää kylmässäkin

Mitä sitten, jos talvi on erityisen kylmä? Entä jos veden päälle muodostuu tämän vuoden tapaan paksu jääpeite? Sekin on kaloille vain hyvä asia. Jääpeite suojaa kaloja liialta tuulelta ja tasapainottaa veden lämpötilaa. Kalat saavat tarvitsemansa hapen vedestä, mutta jääpeitteeseen tehdään pieni ilma-aukko uimarakkojen täyttämistä varten. Niitä kalat käyttävät syvyytensä säätelyyn.

“Talvellakin veden lämpötila vaihtelee jonkin verran. Haasteita voi tulla, jos talvi jää liian lämpimäksi eikä kalojen aineenvaihdunta hidastu tarpeeksi. Silloin kasvukausi ei kunnolla taukoa ja voi olla, että kalat täytyy nostaa vedestä perkuuseen ennenaikaisesti”, sanoo Kunttu.

“Kalat ovat sopeutuneet kylmään talveen ihmistä paremmin. Se on niille ihan tavallista elämää”, täydentää Englund. Lämpötilan lasku on niin tärkeä osa kalojen talvehtimista, että veden lämpötilaa keinotekoisesti ylläpitämällä voitaisiin jopa puolittaa kasvuaika. Nordic Troutin kalojen luonnonmukaisilla kasvuolosuhteilla on kuitenkin monia etuja.

“Veden lämmittäminen ei olisi kovin kestävää, koska se kuluttaa niin paljon energiaa. Lisäksi meille on todella tärkeää, että kalat saavat kasvaa niille sopivassa rytmissä luontaisten vuodenaikojen mukaan”, Kunttu toteaa. “Avovedessä rauhassa kasvanut kala maistuukin raikkaalta.”

Kasvattamoiden katseet ovat keväässä

Kasvattamoilla talvi on valmistautumista keväällä alkavaan kasvukauteen. Varsinkin isompia kaloja odottaa alkukeväästä suuri muutos, kun ne siirretään talvehtimispaikoista merelle kasvukaudeksi. Siirtymän ajankohta vaihtelee vuosittain veden lämpötilan mukaan.

“Vesien lämmetessä odotellaan kalojen aktivoitumista. Sitten niitä ruokitaan ihan pikkasen, jotta ruoansulatus ja aineenvaihdunta saavat pehmeän alun kasvukauteen. Vasta sitten päästään konkreettisesti siirtämään kalakasseja kesän kasvupaikkoihin”, kalaterveysasiantuntija Kunttu kertoo.

Kalojen siirtäminen on suuri operaatio, joka tapahtuu kahdesti vuodessa: keväällä kasvupaikkoihin ja syksyllä niistä pois.

“Siirtoihin maalis-huhtikuussa ja syys-lokakuussa tarvitaan mukaan kaikki työntekijät. Siirtyminen tehdään kaloille mahdollisimman helpoksi, jotta ne eivät stressaannu. Kaikki suunnitellaan äärimmäisen tarkasti, jotta vältetään turhaa odottelua ja ylimääräistä säätöä”, toteaa Englund.

On hyvä, että talvella kalat ja henkilöstö ehtivät hengähtää. Kevään siirtymien jälkeen koittaa nimittäin kalojen aktiivinen kausi, kesä. Kun monet lomailevat, kasvattamoilla eletään kiireisintä kasvukautta.